Ludvig Filipin jalanjäljillä

Teksti Kaija Hiilivirta

Muonio-Seura ry järjesti yhdessä Muonion kunnan ja muiden yhteistyötahojen kanssa lauantaina 14. syyskuuta 2013 suomalais-ranskalaisen seminaarin Ludvig Filipin jalanjäljillä Muoniossa. Seminaari järjestettiin kirkkoherra Mathias Kolströmin syntymän 250-vuotismuiston merkeissä Harrinivan Lomakeskuksessa Muoniossa. Seminaarin luennoitsijoiksi oli saapunut arvovaltainen joukko tutkijoita, jotka ovat viime aikoina syventyneet Ranskan viimeiseen kuninkaaseen Ludvig Filipiin (1830–1848).

Haluamme suuresti kiittää seminaarin luennoitsijoita, yhteistyökumppaneita ja kuuntelijoita hienon tilaisuuden luonnissa.

Lapin legenda

Lud­vig Filip, sil­loi­nen Orléansin hert­tua, pa­ke­ni Rans­kas­ta val­lan­ku­mouk­sen tiel­tä 1793, seikkai­li eri puo­lil­la Kes­ki-Eu­roop­paa ja Skan­di­na­vi­aa kah­den seu­ra­lai­sen kans­sa, kun­nes lopul­ta nousi mai­hin Nord­ka­pil­la. Pa­ko­mat­kal­laan halki Lapin hän syys­kuus­sa 1795 pää­tyi Muonion­nis­kan pap­pi­laan kirk­ko­her­ra Mat­hias Kol­strö­min (1763-1829) vie­raak­si. Sa­la­ni­meä Müller käyttäneen nuoren prinssin ja kirk­ko­her­ran vie­hät­tä­vän kä­lyn Beata Caisa Wahl­bo­min (s. 1766) katseet kohtasivat. Yh­dek­sän kuu­kaut­ta myöhem­min Beata Caisa syn­nyt­ti aviot­to­man lap­sen Erik Wahl­bo­min (1796–1879), joka Muo­nios­sa tun­net­tiin lii­ka­ni­mel­lä ”Puo­lik­ko-Erk­ki”. Hän muut­ti sit­tem­min Nor­jaan, otti su­ku­ni­men Koll­ström ja sai os­te­tuk­si tilan Ta­na­vuo­non Mask­joel­ta. Puo­lik­ko-Er­kin kuninkaallinen syn­ty­pe­rä on sit­keä­hen­ki­nen Lapin le­gen­da, josta en­sim­mäi­se­nä kir­joit­ti sadunhoh­toi­sen ta­ri­nan Zachris To­pe­lius.

Perjantai

Seminaarin luennoitsijat ja kutsuvieraat Norjasta saapuivat iltapäivällä. Majoittumisen ja tulokahvin jälkeen seurue lähti tutustumaan Äijäkoskelle, historialliseen Äijänpaikkaan. Salanimellä matkailevat herra Müller ja herra Froberg laskivat ärjyvän kosken syyskesällä 1795. Herra Müller osoittautui myöhemmin Ranskan viimeiseksi kuninkaaksi Ludvig Filip I (kuninkaana 1830–1848). Kuningas lähetti peräkkäisinä vuosina 1838 ja 1839 Pohjolaan kaksi retkikuntaa, joissa oli mukana myös Ludvig Filipin hovimaalari Francois Biard. Matkoillaan Biard ikuisti talteen kankaalle muiston Beata-Caisasta pienen lapsen kanssa kodassa vierellään Ludvig Filip ja toisen maalauksen, joka kuvaa mahtavaa koskenlaskua Äijänpaikassa. Veneessä ovat nuori herra Ranskasta ja nuori tyttö Pohjolasta.

Tämän päivän Äijäkoski on yksi yhteen maalauksen kanssa, jonka kuvan olemme nähneet kirjallisuudessa ja tunnistamme paikan Ruotsinpuoleisen rannan jyrkistä kallioröykkiöistä. Ne eivät ole liikahtaneet satojen vuosien saatossa. Seurueen vieraat napsuttelivat innolla valokuvia kosken maisemasta. Illalla Muonion kunta tarjosi tervetuliaisillallisen seminaariviettopaikassa Harrinivan lomakeskuksessa.

Lauantai

Päivän ohjelma oli järjestetty niin, että aamupäivän luennot liittyivät Ranskan monarkiaan ja tutkimusmatkoihin sekä Ludvig Filipiin. Iltapäivän luennot koskivat enemmän pohjoista mytologiaa, papistoa ja Mathias Kolströmiä. Seminaarin ensimmäisen esitelmän piti dosentti Osmo Pekonen. Hän esitteli Ranskan monarkian historiaa Ranskan viimeiseen kuninkaaseen Ludvig Filipiin saakka. Seuraavan luennon piti professori Jan Borm Versailles’n yliopistosta Ranskasta. Hän esitteli ranskalaisia tutkimusmatkoja, jotka suuntautuivat Lappiin 1800-luvun alussa. Hannu ja Leena Salmi toivat seminaariin kasvatuksellisen ja koulutuksellisen näkökulman. Heidän aiheensa käsitteli Madame de Genlisiä, joka oli Ludvig Filipin kasvattaja. Aamupäivän ohjelman lopetti Muonion runonlausuntapiiri.

Iltapäivän luennot aloitti professori Juha Pentikäinen esitellen 1800-luvun pohjoisen tutkimusretkeilijöitä ja luonnontieteilijöitä. Heitä olivat mm. LinnéKolströmLaestadiusMarmierReguly. Pentikäinen mainitsi Mathias Kolströmin perehtyneen enimmäkseen hyönteisiin. Dosentti ja pastori Risto Pulkkinen kuvaili Torniolaakson hengellistä ja kirkollista elämää Kolströmien aikaan. Risto Pulkkinen esitteli myös hänen ja Juha Pentikäisen toimittamasta Lappalaisten mytologian katkelmia -kirjasta kohtia, joissa Kolströmit Mathias ja hänen poikansa Emanuel Kolström on mainittu. Kirja on Lars Levi Laestadiuksen tutkielma vuosilta 1840–1845. Suvullammekin oli seminaarissa puheenvuoro. Se oli dialogi, jossa Kaija Hiilivirta kertoi Mathias Kolströmistä ja hänen elämästään sekä muista Kolström-sukuhaaroista ja Lasse Mella ohjasi keskustelua kysymyksillä. Dialogissa nousi esille mm. Mathias Kolströmin aktiivisuus yhteiskunnallisiin asioihin. Hän oli ollut yhteydessä rajakomissaari Paul von Nicolayn kanssa. Kirkkoherran virassa hän toimi myös pitäjänkokousten pöytäkirjan muistiinmerkitsijänä. Mathias Kolströmin pappila oli monen tutkijan kuten Skjöldebrandin, Acerbin, Clarken ja Zetterstedtin etappitalo. Siksi Mathias Kolström on tullut merkityksi moniin kansainvälisiin matkakuvauksiin. Hän myös vihki Laestadiuksen 1827. Ilkka Paatero on tunnettu vanhojen arkistojen keräilijä ja toi seminaarin näyttelyyn mm. Emanuel Kolströmin vanhan lapinkielisen kirjan ”Wuoingalahts psalmack ja cattamus rokkous, daggar olmui oddafast pajaa wähgittuovum muithon samiseurakoddidi”. Seminaarin viimeisen norjankielisen luennon piti Ludvig Filipin jälkeläinen (V. sukupolvi: pojanpojanpojanpoikapojan) Bjarne Kollstrøm, jota tulkkasi Oddvar Ørnebakk. Bjarne Kollstrøm kertoi kuinka Norjassa hänen siniverisyyttään ei kyseenalaisteta. Se tunnustetaan myös Ranskassa. Hän toi mukanaan kutsun Ludvig Filipin arkiston avajaisiin, jonne kutsutaan Ludvigin jälkeläiset suoraa alenevassa polvessa. Kutsuja oli Pariisin kreivi.

Luentosarjan jälkeen Muonion yhtenäiskoulun auditoriossa näytettiin elokuvat Lapin kuninkaalliset (2013) ja Les feux arctiques – Arktiset tulet (2011). Elokuvat esitteli professori Hannu Kahakorpi. Lapin kuninkaalliset -elokuva oli saanut ensi-iltansa vain muutama päivä sitten seminaarista Ranskan suurlähetystössä Helsingissä.

Sunnuntai

Muonion ensimmäistä kirkkoherraa muistettiin Muonion seurakunnan juhlajumalanpalveluksessa. Evankeliumitekstinä oli Luuk. 7: 11–16 (Jeesus herätti Nainin lesken pojan). Jumalanpalveluksen jälkeen kävimme laskemassa kukkatervehdyksen Mathias Kolströmin hautamuistomerkilleen. Seurakunta tarjosi kirkkokahvit seurakuntakeskuksen monien muistojen kokoussalissa. Salin seinällä graniittitauluun kaiverretut muoniolaisten viime sodissa kaatuneitten nimet ja evakkomatkalla kuolleitten muoniolaisten nimet pysäyttivät kuulijoita. Tilaisuudessa avauspuheen piti kirkkoherra Matti Poutanen, sen jälkeen professori Juha Pentikäinen kertoi seminaaritapahtuman sisällöstä. Dosentti Osmo Pekonen tulkkasi Versaillesin yliopiston saksalaissyntyisen Jan Bormin syvämietteisen puheen.

Sunnuntai iltapäivällä alkoi retki Pakasaivoon ja pysähtyen Kirkkoseidalla. Matka jatkui Äkäslompolon kautta aina Pallastunturille, jossa tärkein pysähdyshetki vietettiin Pallastunturin ensimmäisen funkkistyylisen Lapin sodassa räjäytetyn hotellin raunioilla. Tunturipolulla luonnonkaunis tunturimaisema monine väreineen ja ruskamaisemineen yllätti kulkijat. Pallaskeron ja Palkaskeron rinteet puhuttelivat illan hämärtyessä, kun kuu paistoi Lapin maisemissa.

Luennoitsijat

  • Kaija Hiilivirta, kasvatustieteiden maisteri, opettaja ja sivistystoimenjohtaja, eläkkeellä. Toiminut Muonio-Seuran ry:n puheenjohtajana 1993–2008 ja jatkaa edelleen varapuheenjohtajana.
  • Osmo Pekonen, FT, YTT, on Oulun yliopiston tieteenhistorian dosentti sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen matematiikan dosentti. Hänen Lapin yliopistossa tarkastettu varhaisia ranskalaisia Lapin-kuvauksia käsitellyt ranskankielinen väitöskirjansa sai Institut de Francen Chaix d’Est Ange -palkinnon. Pekonen on neljän ranskalaisen tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen.
  • Jan Borm on Versailles’n yliopiston professori ja samassa yliopistossa toimivan Arktisen tutkimuskeskuksen johtaja. Hän on tutkinut ranskalaista arktisen tutkimuksen perinnettä ja erityisesti kuningas Ludvig Filipin rahoittaman La Recherche -retkikunnan purjehdusta Pohjoisella Jäämerellä.
  • Hannu S. Salmi, professori, KT, toimii Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tiedekeskuspedagogiikan yksikön tutkimusjohtajana. Hän on tutkinut erityisesti informaalia oppimista ja motivaatiota. Leena Salmi, FT, työskentelee ranskan kääntämisen lehtorina Turun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsitteli käyttöohjeiden käytettävyyttä ja parhaillaan hän tutkii käännösten määrää arjessa. Yhdessä he ovat julkaisseet Ludvig-Filipin kotiopettajaa Madame de Genlisia käsittelevän tieteellisen artikkelin.
  • Juha Pentikäinen on Helsingin yliopiston uskontotieteen emeritusprofessori ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan pohjoisen etnografian professori. Hän on tutkinut laajoja kenttätöitä tehden Siperian, Pohjois-Amerikan ja Lapin arktisia alueita, eritoten niiden kansanuskoa, shamanismia ja muun muassa karhukultteja, julkaissut lukuisia teoksia monilla kielillä ja saanut elämäntyöstään monia kotimaisia ja kansainvälisiä tunnustuksia.
  • Risto Pulkkinen on C. A. Gottlundista väitöskirjansa tehnyt teologian tohtori, Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentti, Lapin yliopiston pohjoisen etnografian dosentti, lappologian ja kansauskon tutkija sekä evankelis-luterilainen pappi. Hän toimii Pohjoisen etnografian seuran puheenjohtajana.
  • Bjarne ja Sissel Kollstrøm ovat opettajapariskunta Norjan Bardusta. Bjarne on toiminut aiempina vuosina Bardun kunnanjohtajana (Høyre parti). Bjarne on kodinturvajoukkojen upseeri. Oddvar Ørnebakk tulkkaa Bjarnen luennon suomeksi. Hän on Storfjordin entinen kunnansihteeri ja innokas kulttuuritoimija Pohjoiskalottiyhteistyössä.
ludvig-filip-seminaari-logo
Seminaarin visuaalisen ilmeen ja näyttelyn suunnitteli Juho Hiilivirta.

biard-01
Orléansin herttua Ludvig Filip seurueineen laskee Äijänpaikan kosken Muonionjoessa.

biard-02
Beata-Caisa pienen lapsensa kanssa kodassa vierellään Ludvig Filip.